Nyt korkataan yksi olutmaailman
suurimpia tähtiä. Kyseessä on belgialaisen Westvleterenin trappistipanimon
valikoiman vahvin eli numero 12. Tämän lisäksi panimon valikoimassa on 5,8 %:n Blonde
ja 8 %:n numero 8. Olut löytyy monelta ”maailman parhaat oluet” -listalta,
osittain varmaan siksi, että sitä sai pitkään ostettua pelkästään suoraan
panimolta ja vain tiettyinä päivinä. 2012 olut meni kuitenkin laajempaan
jakeluun, kun luostari tarvitsi rahaa korjaustöihin. Olut tuli nyt myös Alkon
valikoimaan (aika suolaiseen hintaan), niin pitihän se ottaa testiin. Avataan
nyt tämä olut, niin nähdään, onko tämä legenda mistään kokoisin.
Speksit:
Panimo: Westvleteren Abdij St. Sixtus
Olut: 12 (XII)
Oluttyyli: Belgian dark strong ale
Vahvuus: 10,2 Vol. %
Lasiin kaatuu kirkasta
tumman punertavaa herkkua, runsas vaahto haihtuu nopeasti jättäen kevyen pitsin
lasiin, todella kaunis olut. Tuoksu on yllättävän neutraali. Pidempään
tuoksutellessa löytyy tummaa leipäisyyttä, luumua, kuivattua aprikoosia, yrttisyyttä
ja kevyttä marmeladia. Tuoksu ei vahvistunut tai monipuolistunut edes oluen
lämmetessä. Maku on kuiva, tumman hedelmäinen, limppuinen, mausteinen ja kevyen
paahteinen. Alkoholi ei maistu. mutta lämmittää taustalla. Suutuntuma on kevyen kermainen, hiilihapot
pistelevät kivasti lopussa.
Täytyy kyllä sanoa, että
ei mene itsellä maailman parhaiden oluiden joukkoon, esimerkiksi Rochefortin 10
painelee heittämällä ohi. Esimerkiksi viime vuoden Tallin craft beer
weekendeillä virolainen Lehe tarjosi tätä olutta omanaan, eikä se saanut täysiä
pisteitä kaikilta. 12 on kuitenkin puhdas ja klassinen esimerkki tyylistään,
mutta on vähän turhan suoraviivainen. Oluen parasta ennen -päivämäärä on 2020
eli olut on vielä nuori. Toinen pullo löytyy vielä kellarista, että katsotaan,
mitä ikäännytys tuo tullessaan.
-
Ville
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti