keskiviikko 20. syyskuuta 2017

Ensipuraisu: XXX-Hopfenweisse

Tämän oluen kohdalla kaksi puraisua yhdellä kertaa, ensimmäinen ja viimeinen, koska koko erä juotiin yhden viikonlopun aikana. Olut suunniteltiin ystäväpiirissä jo perinteeksi muodostuneeseen Reinojalkapallon mm-kisaviikonloppuun heinäkuun loppupuolella. Tavoitteena oli suunnitella maukas ja raikas palautusjuoma. Joukkueemme FC-Ylikunto oli mukana kolmatta kertaa. Viime vuonna panimomme oli sen verran tuore, ettei mukana ollut kuin muutama maistiainen, mutta nyt olimme varautuneet oikein kegillisellä omaa olutta. Olut tarjoiltiin valmistamamme Jockey box V 1.1:n kautta. Tässä versiossa olut jäähdytetään upottamalla kegi jäihin. Tulevaisuudessa boxin sisään tulee kuparikierukat ja jäitä, joiden avulla olut jäähtyy.


6,5 Alk. Vol. %, 65 IBU 10 EBC


Erä: #30
Pantu: 8.7.2017
Astioitu: 17.7.2017

Maltaat: Vehnä, Vienna & Kaurahiutale
Humalat: Cascade, & Mandarina Bavaria
Hiiva: WLP 351 – Bawarian Weizen Ale
Muuta: Kalsiumsulfaattia (gypsum) & Irish Mossia (kirkaste)



Pelit on pelattu, Yksi tasapeli ja kolme tappiota tarkoittavat lohkon jumbosijaa. No mehän emme tästä lannistu, ensi vuonna uudestaan, mutta nyt on aika huuhdella tappion katkera kalkki tuoreella kotioluella. Lasiin kaatuu vähän sameaa kultaisen oranssia nektaria. Vaahto on valkoista ja tiheää. Olutta nuuhkiessa huomaa, että tuoksu on yllättävän neutraali. Oletimme vahvaa vehnähiivan banaania ja aromaattista hedelmäisyyttä, koska aromihumalaa laitettiin reilusti. Tuoksussa on viljaisuutta, kevyttä sitruksisuutta ja persikkaa. Pidemmällä tuoksuttelulla löytää myös banaania, trooppista hedelmää, yrttisyyttä ja ruohoisuutta. Maku on vaalean maltainen, makean hedelmäinen ja sitruksinen. Suutuntuma on todella pehmeä hanan ansiosta, hiilihappoja on sopivasti ja katkero kuivaa suun loppuun mukavasti. Oikein onnistunut palautusjuoma, katsotaan millainen herkku suunnitellaan ensi vuodelle.



-        Ville & Anssi


perjantai 15. syyskuuta 2017

Korkkien vahaus: uhka vai mahdollisuus?

Olette varmaan ihailleet olut-, viini- ja viskipullojen vahattuja korkkeja. Sen lisäksi, että vahattu korkki on todella tyylikäs, sillä on myös ihan käytännön funktio. Vaha estää hapen pääsyn pulloon, joka on oluen pahin vihollinen. Tällä tavalla voidaan parantaa oluiden säilyvyyttä. Olemme insinööripanimolla vahanneet neljän oluterän korkit ja saaneet mielestämme kasaan hyvän prosessin ja reseptin vahaukselle.



Kotioluttarvikkeita myyvistä liikkeistä löytyy valmista vahaa, mutta siitä tulee yksinään mielestämme liian laihaa. Vahan sekaan kannattaa lisätä kuumaliimapyssyn liimapuikkoja antamaan vähän jäykkyyttä siihen. Vahaa voi yrittää värjätä käyttämällä vahaliituja. Meidän käyttämämme on kuitenkin melko tummaa, joten liidut eivät vaikuta merkittävästi sen väriin. Markkinoilla on myös vaaleampia vahoja.



Vahaamme pullojen korkit hellalla pienessä peltikupissa. Teemme vahan suhteella 10 osaa vahaa, 3 osaa liimaa ja 1 osa liitua. Liimaa voisi olla ehkä vähän enemmän, mutta näillä suhteilla olemme jo saaneet hyvälaatuisia vahauksia. Vaha sulatetaan pienellä lämmöllä. Vahan pitää olla juoksevaa, mutta se ei saa kuplia, koska kuplat näkyvät lopputuloksessa. Prosessi on itsessään yksinkertainen. Upota korkki vahaan, valuta ylimääräiset pois ja nosta kuivamaan. Vaha kuivuu nopeasti. Tämän jälkeen tarvitsee vain ihailla hienoa lopputulosta kellarissa lymyilevissä pulloissa.



-        Ville, Anssi & Jaakko