perjantai 5. huhtikuuta 2019

Ensipuraisu: Proto IPA Vol. 4

Taas kerran maistellaan oman panimon olutta, tyylinä tupla-IPA. Tätä olutta ollaan maisteltu aiemminkin, esimerkiksi kaksi vuotta sitten. Tämä olut on jo neljäs iteraatio panimomme ensimmäisestä keitoksesta. Panimon ensimmäisestä panopäivästä tulikin juuri kolme vuotta täyteen (20.3.), niin tämähän on mitä mainioin hetki pohtia niitä aiempia panoja, nykyistä tilannetta ja mihin ollaan menossa.  

Alkuperäinen Proto IPA tehtiin mukaillen Mitch Steelen IPA-kirjasta löytyvää reseptiä Thornbridgen Jaipurista, lopputulos oli jotain aivan muuta. Uudemmat Protot eivät pohjaudu Jaipurin reseptiin, vaan enemmänkin alkuperäisen proton spekseihin, nykyään ei kuitenkaan tarvittu kiloa sokeria. Uusimmasta Proto IPAsta tehtiin kolme eri versiota, ajatuksena vertailla eri hiivoja.


Speksit:

8 Alk. Vol. % (52.2 – 8,3% & 52.3 7,7%), 60 IBU, 9 EBC

Erä: #52.1, 2 & 3
Pantu: 26.1.2019
Astioitu: 10.2.2019

Maltaat: Pilsner, Vehnä, Riisihiutale & Kaurahiutale
Humalat: Amarillo, Chinook, Citra & Nelson Sauvin
Hiiva: Fermentis US-05, Mangrove Jack’s Belgian Tripel (52.2) & ”Treehouse”-sekoitus (52.3 lue lisää myöhemmin)
Muuta: Vedensäätöaineet (CaCl, CaSO4 & NaCl)

Vol 4.1 - Classic
Lasiin kaatuu kevyesti sameaa, ikävä kyllä hieman rusehtavaa, tumman kultaista olutta. Väristä päätellen olut on hapettunut pullossa. Tämä on iso riskitekijä vahvasti kuivahumaloiduissa oluissa, mutta välillä pitää ottaa riskejä. Tuoksussa ei vielä tunnu isoja hapettumisen merkkejä. Nenän täyttää sitrushedelmien kirjo, marmelaadia, persikkaa, ananasta, ehkä pientä metsämansikkaa ja vähän hapettunutta toffeeta. Maku on raikas, hedelmäinen, kuiva ja mukava katkero putsaa suun. Oikein onnistunut olut hapettumisesta huolimatta.  US-05 tekee kyllä hyvän ja raikkaan oluen, mutta jotenkin jää kaipaamaan sitä pientä lisähedelmäisyyttä, minkä brittihiivasta saa.


Hapettumisesta huolimatta, tämä on sellainen kuin IPAn (ja oikeastaan suurimman osan oluista) mielestämme kuuluu olla. Olut on kuiva, raikas, hedelmäinen ja katkeroa pitää olla tuntuvasti. Emme yleensä kuivahumaloi (juurikin hapettumisen ja nopean häviämisen takia), vaan painotamme humaloinnin whirlpooliin/hop standiin. Oluemme ovat keränneet kehuja puhtaudestaan ja hiivan neutraaliudesta, mistä on oltava ylpeä, koska oluet käyvät aina ilman lämpötilakontrollia.


Vol 4.2 - Belgian

Seuraavana vuorossa belgialainen versiointi Proto IPAsta. Hiivana käytettiin Mangrove Jack’sin M31 – Belgian Tripel -hiivaa. Päädyimme kyseiseen hiivaan hyvien kokemusten perusteella. Olemme tehneet parikin herkullista WIPAn/witbierin tyylistä olutta tällä hiivalla. Käytämme paljon belgihiivoja, koska ne eivät ole lämpötilalle herkkiä. Monella belgihiivalla saa myös kuivan ja monipuolisen hedelmäisen oluen.




Lasiin kaatuu kevyesti punertavaa, samean keltaista olutta tiheällä vaahdolla. Tuoksussa kirpeää passionhedelmää, sitruksia, aprikoosia, uuniomenaa, ananasta ja kevyttä korianteria. Maku on kuivan hedelmäinen, greippiä, appelsiinimehua ja kevyttä mausteisuutta. Tästä ei voi paljoa parantaa, kuiva, hedelmäinen, monipuolinen ja mausteinen. Vaikka olut vahva, se on todella helposti juotava, mikä myös viehättää meitä belgioluissa. Katkero puhdistaa kivasti suun ja saa huutamaan lisää!

Vol 4.3 – ”Treehouse”

Viimeisenä vuorossa mielenkiintoinen kokeilu. Netistä löytyy pitkä foorumiketju, jossa pohditaan, millaista hiivaa Treehousen panimo käyttää. Treehouse on yksi Yhdysvaltojen kovimpia NEIPA-panimoita. Foorumilla tultiin siihen tulokseen, että panimon hiiva on sekoitus useampaa erilaista hiivaa. Sekoitus koostui: 92%:a Fermentis S04:ää, 5%:a Fermentis T58:aa ja 3%:a Fermentis WB06:aa. Meidän on mahdotonta mitata noin pieniä määriä hiivaa, joten T58 ja WB06 arvioitiin silmällä.


Lasiin valuu taas kevyesti punertavaa sameaa olutta. Tuoksu on mukavan kirpeän hedelmäinen, ananasta, mangoa, limeä, passionhedelmää, omenaa, purukumia ja kevyttä mausteisuutta. Maku on raikkaan hedelmäinen ja katkeroa on kivasti. Omaan makuun tämä on parempi kuin monet NEIPAt. Belgi- ja vehnähiivan tuomat tuoksut ja maut löytää helposti. Onhan tämä parempi kuin pelkkä S04, mutta pudottaisimme muiden hiivojen määriä. Nythän olisi mielenkiintoista maistaa oikeaa Treehousen olutta, mutta se tuskin tapahtuu lähiaikoina.
Pitkän tauon jälkeen IPA maistuu taas todella hyvältä. Joutuu varmaan tekemään lisää lähiaikoina. Insinööripanimon tulevaisuus on menossa selkeästi villimpään suuntaan. Viime kesälle tehdyt kattilahappamat maistuivat ja tekevät paluun lähikoina. Myös panimon ensimmäiset brettaoluet ovat pullossa ja hiivojen päällä uutta kamaa tulossa. Villit ja happamat oluet kiinnostavat paljon.

-        Ville, Anssi & Jaakko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti